Suomen ulkopolitiikka on jo pitkään perustunut aktiiviseen puolueettomuuteen, joka yhdistää tiiviin EU-sitoumuksen ja tasapainoiset diplomaattiset suhteet sekä länsivaltoihin että itäisiin kumppaneihin. Tämä lähestymistapa on tehnyt Suomesta arvostetun ja luotettavan osapuolen kansainvälisissä foorumeissa ja mahdollistanut osallistumisen vaikeisiin sovittelutehtäviin. Suomi on ollut mukana rauhanprojekteissa muun muassa Lähi-idässä ja Balkanilla, ja sen panosta arvostetaan puolueettoman ja ratkaisuhakuisen toimintatavan vuoksi. Tämä neutraalius on edelleen vahvasti läsnä Suomen ulkopolitiikassa, jossa korostetaan dialogia, diplomatiaa ja väkivallattomia ratkaisuja kansainvälisiin jännitteisiin.
Suomi on pitkään ollut mukana YK:n rauhanturvaoperaatioissa ja toiminut aktiivisesti niiden toteuttamisessa. Ensimmäiset suomalaiset osallistujat lähtivät operaatioihin jo vuonna 1956, ja siitä lähtien Suomi on ollut mukana lukuisissa tehtävissä eri maissa, kuten Libanonissa, Kosovossa ja Afrikan sarvessa. Suomalaisia arvostetaan näissä tehtävissä korkeatasoisen koulutuksensa, puolueettomuutensa ja rakentavan suhtautumisensa ansiosta. Suomen osallistuminen nähdään osana sen laajempaa panosta maailmanlaajuiseen vakauteen ja ihmisoikeuksien tukemiseen, mikä vahvistaa sen mainetta vastuullisena ja rauhan edistämiseen sitoutuneena maana.
Suomen ulkopoliittisen toiminnan ytimessä on sitoutuminen demokratiaan ja ihmisoikeuksien tukemiseen. Yhteistyössä muiden maiden kanssa Suomi pyrkii tukemaan kehittyvien valtioiden oikeusjärjestelmien kehitystä, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista. Erityisesti kehitysyhteistyössä painotetaan koulutuksen merkitystä sekä kestävän kehityksen että osallistavan yhteiskunnan perustana. Suomen aktiivinen osallistuminen EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa, perustuu haluun puolustaa demokraattisia periaatteita. Näin Suomi edistää ihmisoikeuksia niin omassa maassaan kuin kansainvälisesti ja toimii uskottavana vaikuttajana tasa-arvon ja kansainvälisen oikeuden kentällä.
Suomi käyttää kulttuuria osana ulkosuhteidensa välinettä vahvistaakseen vaikutusvaltaansa ja tukeakseen kansainvälistä yhteistyötä. Kulttuuridiplomatia on tärkeä osa Suomen pyrkimystä edistää maiden välistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta. Ulkomailla toimivat suomalaiset kulttuuri- ja tiedeinstituutit tarjoavat tilan taiteen, suunnittelun, koulutuksen ja tutkimuksen esilletuomiseen. Tapahtumat kuten Helsinki Design Week sekä kansainväliset näyttelyt levittävät suomalaista osaamista kansainväliselle yleisölle. Tällainen lähestymistapa vahvistaa positiivista kuvaa Suomesta ja tukee sen asemaa kulttuurin, luovuuden ja innovaatioiden johtavana esimerkkinä maailmalla.