Suomi on jo pitkään ollut uusiutuvan energian käytön eturintamassa. Vesivoima on muodostanut kotimaisen energiantuotannon selkärangan, ja viime vuosina tuuli- ja bioenergian rooli on kasvanut merkittävästi. Nämä energiamuodot eivät ainoastaan vähennä päästöjä, vaan lisäävät myös energian toimitusvarmuutta ja tukevat omavaraisuutta. Panostamalla uusiutuviin ratkaisuihin Suomi on vahvistanut kansainvälistä asemaansa ilmastotoimissa ja osoittanut, että kestävä kehitys on mahdollista toteuttaa käytännössä. Kansalliset linjaukset, kuten hiilineutraaliustavoite ja vihreä siirtymä, nojaavat laajaan yhteistyöhön elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja kansalaisten kesken. Tulevaisuuden tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien käyttöä, kehittää edistyksellisiä teknologioita ja ratkaista energiavarastoinnin sekä jakelun haasteita taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Metsät kattavat yli 70 prosenttia Suomen maa-alasta, mikä tekee metsien kestävästä käytöstä ja suojelusta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää. Suomi on rakentanut omanlaisen mallin metsätalouteen, jossa yhdistyvät taloudellinen hyödyntäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja virkistysmahdollisuudet. Lainsäädäntö velvoittaa metsänomistajia uusimaan hakkuut istuttamalla, mikä varmistaa metsien jatkuvuuden. Sertifiointijärjestelmät kuten PEFC ja FSC tukevat kestävää käyttöä ja kasvattavat kuluttajien luottamusta kotimaisiin puutuotteisiin. Lisäksi Suomessa kehitetään metsäbiotaloutta ja uusia sovelluksia, kuten puupohjaisia kankaita ja biohajoavia pakkausratkaisuja, jotka tarjoavat ekologisia vaihtoehtoja fossiilisten materiaalien tilalle.
Suomessa kaupunkisuunnittelu yhdistää nykyaikaisen infrastruktuurin ja ympäristöarvot. Helsinki ja muut suurkaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita, kuten pyrkimyksen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Kaupungit kehittävät kevyen liikenteen verkkoja, toimivaa joukkoliikennettä ja ylläpitävät viherympäristöjä, mikä edistää ilmastoystävällisyyttä ja asukkaiden elämänlaatua. Esimerkiksi Helsingin Kalasatama on merkittävä älykaupunkihanke, jossa yhdistyvät teknologia ja ekologisuus. Uudisrakentamisessa hyödynnetään energiatehokkaita materiaaleja ja uusiutuvaa energiaa, ja asumisratkaisuja suunnitellaan tukemaan yhteisöllisyyttä ja ympäristövastuullista elämäntapaa. Kaupunkien kehittämistyö tarjoaa myös muille maille käytännöllisiä malleja ilmastotoimien ja kestävän kaupunkikehityksen tueksi.
Suomalaiset yritykset ovat nousseet johtavaan asemaan ympäristöteknologian kentällä. Alat kuten jätehuolto, vesien käsittely, ilmanlaadun seuranta ja teollisuuden päästöjen hallinta hyötyvät vahvasta suomalaisesta osaamisesta. Yritykset kehittävät ratkaisuja, jotka tukevat kestävän kehityksen tavoitteita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Cleantech-ala tuottaa keinoja pienentää hiilijalanjälkeä ja mahdollistaa siirtymistä kiertotalouteen. Vihreän teknologian vienti on kasvanut, ja suomalaiset asiantuntijat tekevät yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tämä edistää sekä Suomen taloudellista kehitystä että mainetta vastuullisena ja edistyksellisenä toimijana. Tulevaisuudessa Suomi aikoo edelleen panostaa ekoteknologiaan ja vahvistaa asemaansa kestävien ratkaisujen kehittäjänä ja viejänä maailmalla.